Kolmannen viikon ohjelmassa oli SPR:n EA1-kurssi. Olen vastaavan kurssin käynyt aikaisemminkin, muistaakseni viimeksi noin 6 vuotta sitten. Kurssi pitää kuitenkin käydä uudestaan viiden vuoden välein ja siinä välissäkin pitää käydä kertauskurssi, jotta ensiapukortti pysyy voimassa. Aika hyvin nuo asiat olivat vielä muistissa, mutta painallusten ja puhallusten tahti oli nyt 30/2. Siis 30 painallusta ja sitten kaksi puhallusta jne. Toki kertaus näissäkin asioissa on paikallaan. Kurssin lopuksi pidimme Saskyn lähihoitajaopiskelijoille ensiapuharjoituksen. Harjoitus koostui kahdeksasta rastista, joissa oli kussakin erilaisia ensiaputehtäviä. Sain näytellä harjoituksessa tajutonta. Ei se aivan helppoa ollut, kun riuskat naiset vääntelivät minua vatsaltani kylkiasentoon. Poikasena hankkimastani painikokemuksesta oli tässä kohtaa hyötyä.
Keskiviikkona harjoiteltiin vielä jauhesammuttimen ja palopeitteen käyttöä, sitten alkoikin puolentoista viikon tauko lähiopetuksessa. Tällä tauolla on hyvää aikaa valmistautua Muotkan retkeen, aloitella kasvion keräilyä ja valmistautua syyskuun kalastuskurssiin. Onneksi kasvion voi tehdä myös digikuvaamalla.
Torstaina kaivoin pölyiset kalavehkeeni esille autotallin perältä, lisäksi pakkasin reppuun hyvät pyttipannun ainekset ja hieman punaviiniä. Olemme asuneet yli 15 vuotta Höytämönjärven rantamillla, koskaan en ole kuitenkaan yrittänyt tosissani kalastella järvellä, jos ei lasketa mukaan pienimuotoista mato-ongintaa ja pilkkimistä lasteni kanssa kun he olivat pieniä. Kyllä Höytämönjärvessäkin kuulemma kalaa on. Raahasin kanootin järvenrantaan ja meloin Kirskaanniemen laavulle virvelöimään. No, kalaa ei tullut, mutta mukavaa oli silti. Reissun kruunasi nuotiotulilla valmistettu, sinihomejuustolla ja naudan ulkofileellä viritetty pyttipannu, jonka kyytipoikana toimi mainiosti argentiinalainen punaviini. Täytyy sanoa, että kyllä opiskelu aina työolot voittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti