Tulevan eräoppaan polulla seuraavana haasteena oli eräruoan valmistaminen. Kouluttajina kurssilla olivat jo erätaitokurssilta tuttu Turkka Aaltonen assistenttinaan tunnettu eräkokki Markku Teräs. Markku on myös opiskelijana erälinjalla. Lisäksi oli mukana kurssin oma tv-kokki. Ruokaa laitettiin opiston rannassa neljällä nuotiolla.
Maanantaina keskityttiin pääasiassa kalaruokien valmistamiseen. Lopputuloksena oli mm. Siniportin ahventa (Blåporten's aborre), paistettua ahventa, loimutettua rautua täytteellä ja ilman, hiiloksessa kypsytettyä kuhaa, jääsilakkaa ym. Kaikki kalat onnistuivat hyvin, mutta yllättäen lopputuloksena oli kuitenkin pienoinen nälkä. Tämä johtui siitä, että ruokiin ei tehty mitään lisukkeita vaan annokset olivat pelkkää kalaa. Harmittelin, ettei mukaan tullut makkarapakettia. Päätin korjata virheen tiistaina.
Tiistain menu koostui mm. nuotiolla valmistetuista juustoista (yrtti- ja valkosipulijuustot), hirvenlihakeitosta (johon oli piilotettu myös hirven keuhkot), hirven vasan maksaa paistettuna ja loimutettuna, hirven kieltä, jänispataa, nuotioleipää, villisikapihvit ym. Lisäksi savukodassa yön yli kuivatetut villisian kassler-siivut olivat valmistuneet. Makkarapaketti jäi tällä kertaa avaamatta.
Tiistai-ilta huipentui yösuunnistuskokeeseen Hornion maastossa, jännitys oli käsin kosketeltavissa. Pimeä syksyinen metsä herätti osallistujissa kunnioitusta, onneksi kuitenkin sää oli tälle syksylle poikkeuksellinen, kuu ja tähdet valaisivat otsalampun lisäksi pimeää yötä. Elokuussa olin reputtanut päiväsuunnistuksessa ja lähdin tähän kokeeseen nöyränä, mutta päättäväisenä. Pääsin matkaan ensimmäisenä, ensimmäinen rasti pitäisi löytyä ojan mutkasta, ongelmana oli se, että kartalla oli yksi oja, mutta maastosta niitä löytyi monta. Kyllä se rasti sieltä kuitenkin yli puolen tunnin pyörimisen jälkeen löytyi, mutta aikaa kului taas tajuttoman paljon ja pieni paniikki alkoi iskeä. Onneksi kuitenkin loput rastit löytyivät aika helposti ja saavuin maaliin ennen kahden tunnin määräajan umpeutumista. Monenlaisista kommelluksista huolimatta maalissa oli useita muitakin helpottuneita yösuunnistajia, useimmat läpäisivät testin. Hankalinta itselleni olivat huurtuvat silmälasit, joiden vuoksi upposin pari kertaa munaskuita myöten kuoppiin.
Kodassa nukutun yön jälkeen keskiviikon kohokohtana olivat edellisenä iltana muhimaan jätetyt hautapaistit. Lihaa oli maan uumenissa muhimassa yön yli kerrankin riittävästi. Ensin piti kuitenkin valmistaa vähän lisukkeita päivän aterialle.Ohrasuurimot herneillä ja sipulilla sekä paistetut juurekset kyydittivät mukavasti liharuokia ja tarjosivat vatsan täytettä myös muutamalle kasvissyöjälle. Molemmat hautapaistit onnistuivat hyvin, lihat olivat kypsiä ja hyvin maustettuja. Herkullisinta oli halkaistun villisian kyljen sisään upotetut fasaanin ja hirven fileet. Ei hirvipaistikaan paljon huonommaksi jäänyt. Lihaa oli lopulta niin paljon, että osa jäi koirillemme kotiin viemisiksi (Mari ja Tom kiittävät hirvipaistista).
Uusi tuttavuus oli koivun pakurikäävästä valmistettu tee. Pakurikääpä on saavuttamassa ns. superfoodin aseman. Pakuri on voimakas antioksidantti, jolla on monenlaisia uskomuksiin perustuvia terveydellisiä vaikutuksia. Pakurin uskotaan mm. edesauttavan syöpäsolujen tuhoamista ihmiskehossa. Näistä uskomuksista johtuen paakurikäävällä alkaa olla myös jonkinlaista taloudellista arvoa, jauhettua pakurikääpää voi myydä n. 75 euron kilohinnalla. Arvioiden mukaan Suomen metsistä löytyy miljoonia kiloja pakuria, josta nykypäivänä ketätään vuosittain myyntiin muutamia satoja kiloja. Tämä pistää miettimään. Pakurin kerääminen ei kuitenkaan kuulu jokamiehen oikeuksiin, tosin tästä on olemassa muitakin näkökantoja.
Eräruokakurssin tärkeimpiä opetuksia oli se, että hyvän ruoan valmistaminen nuotiolla ei ole ylivoimaista. Mielestäni emme onnistuneet pilaamaan oikeastaan mitään ruokalajia, suurin osa valmistuneistä aterioista oli suorastaan herkullisia. Kouluttajien viesti oli se, että eräyrittäjän ei kannata missään tapauksessa ulkoistaa ruoan valmistusta, koska merkittävät rahavirrat liikkuvat nimenomaan ruokailun ympärillä. Painoin tämän ohjeen mieleeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti