Lähiopinnot jatkuivat marraskuussa metsien merkeissä. Aiheena oli metsien hyödyntäminen talouden, virkistyskäytön ym. näkökulmista. Opettelimme tunnistamaan erilaisia metsätyyppejä, puuston kehitysluokkia, arvioimaan puuston määrää metsässä, ynnä muuta. Aamupäivät kuluivat teorian merkeissä luokkahuoneessa ja iltapäivät lähimetsissä. Tutustuimme myös erilaisiin mittauslaitteisiin ja opettelimme niiden käyttöä.
Aiheen innoittamana päädyin tutkiskelemaan netissä myynnissä olevia metsäpalstoja. Kovasti tuntui olevan metsämaita tarjolla, varsinkin hieman pohjoisemmasta Suomesta. Noin 4 prosentin laskennallinen tuotto ei tunnu sijoitusmielessä kovinkaan kiinnostavalta. Pörssiosakkeilla on nykypäivänä saatavissa yli 5 prosentin osinkotuotto ja lisäksi mahdollinen arvonnousu päälle. Toisaalta olisihan se mukava omistaa hieman metsääkin, jossa voisi käydä vaikkapa metsästämässä. Hinnat näyttävät alkaen reilusta tonnista per hehtaari. Mietin nyt hankintaa kuitenkin vielä.
Perjantain aiheena oli paikallistuntemus. Käytännön toteutuksena oli bussiretki ympäri Sastamalaa paikallisoppaan toimiessa bussiemäntänä. Kävimme pyörähtämässä Mauri Kunnaksen kotitalolla, Timo Soinin kesämökillä, paikallisen lentopallotähden appiukon firman ohi ajoimme myös. Näimme useita kirkkoja, Pyhän Marian kirkossa kävimme sisällä, maistuva lounas oli katettu Satakuntalaisen maatalon, ajan patinaa henkivään, pirttiin. Vierailu paikallisessa nahkaverstaassa tarjosi yllättävän ja pysäyttävän taide-elämyksen. Kyseisen perheyrityksen vetäjä kertoi yrityksensä ja sukunsa historian 1700-luvun lopulta tähän päivään kirjoittamansa monologin muodossa. Täytyy sanoa, että kyseessä oli ylivoimaisesti persoonallisin näkemäni yritysesittely. Esitys veti suorastaan hiljaiseksi.
"Luokkaretkemme" viimeinen kohde oli Vammalan kirjamuseo,vielä paluumatkallakin oppaallamme oli paljon kerrottavaa, josta suurin osa meni minulta jo ohi korvien, informaatiokiintiö oli osaltani jo täyttynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti